sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Zombeilua

Ylpeän zombineidon kanssa matkalla

Sain vihdoin ja viimein Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit luettua. Lisäykset, joiden tarkoitus oli ehkä viehättää nykyiseen väkivaltaiseen populaarikulttuuriin tottunutta lukijaa, koin lähinnä vastenmielisinä ja jopa typerinä.

Alkuperäisen teoksen lumoihin pääsin ajoittain, mutta tunnelman vääjäämättä rikkoi rujosti väliin puukotettu kohtaus, jossa joko viilleltiin zombeja ja/tai ihmisiä palasiksi tai haaveiltiin siitä.

Löysin kyllä muutaman kohdan, joista voin sanoa nauttineeni. Mieltäni kiehtoivat sekä yhden hahmoista muuttuminen Sanomattomaksi, että kuvaukset aivoista kukkakaaleina.

"Hän tarkkaili Darcya aina heidän vieraillessaan Rosingissa ja silloin, kun tämä vieraili Hunsfordissa, mutta tulokset jäivät laihoiksi, sillä hänen ajatuksensa harhautuivat tuon tuostakin toisiin aiheisiin, kuten siihen miltä tuntuisi iskeä hampaansa lämpimiin, mehukkaisiin, tuoreihin aivoihin".


- M.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti