tiistai 22. helmikuuta 2011

Unettomuutta ja muita onkelmia

Kun nyt kerran olen vielä valveilla, on mielestäni enemmän kuin sopivaa, että kirjoittelen hieman ajatuksia ja huomioita Annelies Verbeken romaanista Nuku!. Kirja alkoi hyvin mielenkiintoisesti, ja yönkähmyssä lukiessani naureskelin hiljaa mielessäni tutunoloiselle yöhulluudelle (nimitykseni unettomuuden aiheuttamalle aivojen toimimattomuudelle ja pöhköydelle), josta päähenkilö Maya tuntui kärsivän joka hetki. Verbeken kuvaus Mayan unettomuudesta oli vain niin harvinaisen osuvaa. Kirjan edetessä käy kuitenkin selväksi, että unettomuus on päähenkilöiden pienimpiä ongelmia, ehkä enemmänkin seuraus kuin syy.Etenkin Benoitilla tuntuu olevan kaikenmaailman vaikeuksia taustallaan, aina äitikömpleksista lähtien.


Viimeisten muutaman kirjan jälkeen tämä tuntui kuitenkin hieman mitättömältä. Tarina on niin pieni - se kertoo pienistä ihmisistä ja heidän pienistä ongelmistaan - että lopulta päähenkilöt alkoivat jo hieman ärsyttää itsekkyydellään ja itsekeskeisyydellään. Varmasti kirjalla oli jokin syvällinen sanoma yhteiskunnasta ja siitä, miten jotkut ihmiset ajautuvat yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta en oikein saanut siitä mitään järkevää irti alkuvaiheen hihittelyjen jälkeen.

M:n valitseman Ennen päivänlaskua ei voi ehdin jo myös lukaista, mutta siitä lisää vähän myöhemmin. :)

-E.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti