πn elämä

Piin elämä palautui kirjastoon alkuviikosta, joten kai se on raporttikin kirjoitettava. Kirjasta on kuitenkin jotenkin vaikea keksiä jotakin järkevää sanottavaa.

Voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että kirja parani huomattavasti loppua kohden. Jo Sadan vuoden yksinäisyydestä tuttu maaginen realismi väritti tätäkin tarinaa. Itselleni jäikin epäselväksi, mikä oli ns. totista totta ja kuinka paljon kirja puhuukaan vertauskuvilla. Esimerkiksi, mitä ihmettä siellä veneessä nyt loppujen lopuksi oli? Ja mitä se outo saari oikein symbolisoi?

Kirja taas mahdollisimman päinvastaisessa maisemassa. Tiikeri on korvattu poroilla ja meri lumihangella.

- M.