torstai 14. huhtikuuta 2011

Lammasdekkari

Murha laitumellakin on nyt luettu, ja päätin että kirjoitan siitä näin tuorekseltaan. Kirja oli aivan äärettömän hyvä ja hauska! Voin tunnustaa, että nauroin ääneen lukiessani (oikeastaan sain hillittömän kylkiäpakottavan naurukohtauksen, joka jatkui koko illan aina kun kyseinen kohta tuli mieleen. Naurattaa vieläkin.). Lampaiden ajattelumaailma oli erittäin uskottava ja luonteva, totuin nopeasti ajatukseen rikoksia ratkovista lampaista :)
 Sir Ritchfield katsoi ihmeissään. "Hän kuoli lapioon. Et sinäkään olisi hengissä selvinnyt; semmoinen rautajötikkä mahassa. Tietysti hän kuoli." Ritchfieldiä kylmäsi. "Ja mistähän se lapio on peräisin?" "Joku tökkäsi sen häneen." Sir Ritchfieldin mielestä asia oli loppuun käsitelty, mutta Othello, lauman ainoa musta lammas, alkoi yhtäkkiä osoittaa kiinnostusta ongelmaa kohtaan. "Se on voinut olla vain ihminen - tai erittäin iso apina."


Erityisesti minua viehättivät lampaiden elämänfilosofiset pohdinnot esimerkiksi asioiden omistamisesta, sielusta ja  laumasta. Myös päätelmät, joita lampaat tekevät kristinuskosta kokemustensa ja kuulemansa perusteella, ovat hauskoja - ja vähemmän mairittelevia ;) Parasta kirjassa ehkä onkin se, miten tyystin uuden ja raikkaan näkökulman se antaa ihmiselämään ja itsestäänselvyyksinä pitämiimme asioihin.

 T

2 kommenttia:

  1. T: Tosi kivoja kuvia sekä tässä että nuissa aikaisemmissa teksteissä!

    - M

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, olen tässä yrittänyt kunnostautua että laittaisin tekstit ja kuvat yhtäaikaa, eikä niin että kuvat tulee parin kuukauden viiveellä :D Tuo ylempi lammaskuva on kyllä minun lemppari <3

    T

    VastaaPoista