tiistai 4. kesäkuuta 2013

Tarina eräästä englantilaisesta pikkukaupungista


Viime viikonloppuna kokoustettiin taas tokipiirin merkeissä, tällä kertaa tapaamista emännöi M. Käsittelyssä oli viimeisin luennan alla ollut kirja, Rowlingin Paikka vapaana. Itse luin kirjan loppuun aivan kokouksen alla. Odotukset kirjan suhteet olivat suhteellisen korkealla, kun lukeudun siihen porukkaan, johon Harry Potterit upposivat täysillä. Paikka vapaana oli kuitenkin aivan jotain muuta kuin olin odottanut, en voi muuta kuin käyttää sanoja "vaikuttava" ja "mukaansatempaiseva". Henkilöhahmot olivat harvinaisen aidonoloisia; jokaisella omat hyvät ja huonot piirteensä.

Muut piiriläiset tuntuivat olevan samaa mieltä. M yllättyi ja T.n päässä raksahti jokin uusi ratas. Vaikka J. K. Rowling personoituu vahvasti Harry Potter -sarjaan, ei tässä kirjassa ollut pienitäkään häivähdystä sen suuntaan, vaan se oli kirjoitustyyliä myöten omanlaisensa. T muisteli jostain kirja-arvostelusta lukeneensa, että kirjaa kiiteltiin sen mustasta huumorista, mutta me emme huumoria tästä kirjasta löytäneet, ennemmin kyynistä realismia. Kaikki kirjan ihmissuhteet olivat jollain tavoin vajavaisia, eikä kukaan tuntunut olevan järin tyytyväinen mihinkään, paitsi ehkä silloin, kun näki jollain toisella tilanteen olevan vielä huonompi. Perheet olivat sisältä hajanaisia, eikä perheenjäsenillä tuntunut olevan mitään yhteistä; jopa onnellisilta vaikuttavat perheet olivat sisältä riitaisia ja tyytymättömiä.

Kirja sai meidät miettimään sitä, miten vähän ihmiset kiinnittävät huomiota ympäristöönsä ja toisiinsa. Tämä ajatus kulminoitui omassa mielessäni etenkin loppupuolen kohtaukseen, jossa Gavin miettii, että olisi saattanut nähdä Robbien kävellessään joen tuntumassa.

Tähtiä kirja sai kokoon neljä ****.

M julkaisi myös seuraavaan kirjan: suomalaisen Anni Pesosen Sunnuntaivuosi puutarhassa. Valintaperusteina oli ollut nimenomaan suomalaisuus ja se, että kyse on amatöörikirjailijasta: kirja vaikutti juuri sellaiselta, minkä M voisi itse kirjoittaa, jos kirjoittamaan alkaisi. Kirjapiiriä epäilytti hieman tieto siitä, että kirjailija on myös pappi. Takakansitekstistä meille tuli vähän mieleen Aleister Crowley Tarot-pakan korttiselitykset. :)

-E.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti