"Voiko tosiaankin olla niin, että kaikki aine onkin perusluonteeltaan satunnaista? Voisiko kaikki maailman vakaus ja järjestys ollakin pelkkä ohikiitävä tasapainon hetki jossain maailmankaikkeuden pienessä nurkassa, pelkkä lyhytikäinen pyörre kaoottisessa virrassa?"
Myönnän, että minulla oli varsin vahvat ennakkoluulot Liu Cixinin ”Kolmen kappaleen probleema”a kohtaan. Kiinalaista science fictionia, joka alkaa 1960-luvun kulttuurivallankumouksesta? Ei kuulostanut mun jutulta.
Aloitin lukemaan tätä sellaisessa mielentilassa, kuin vain ensimmäistä kertaa ACOTAR-sarjan (ah! Feyre Darling!) äänikirjoja kuunteleva vain voi olla; Sarah J. Maasin keijumaailmassa, niin täysin eri taajuudella tämän kovan sci-fin kanssa.
Mutta miten väärässä olinkaan (taas). Jäin koukkuun jo luvussa 1: Hulluuden aikakausi. Minulta pääsi pieni itku jo jossain sivun 20 paikkeilla. Kirja piti otteessaan, ja samoilla paikkeilla kuin Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -kirjassa, noin sivun 80 jälkeen, olin ihan myyty. Tämä on mulle, mun juttu.
Miten ihan järkevät ihmiset hullaantuvat aatteen palosta tunnistamattomiksi, järjettömiksi?
Miten maapallo on oikein onnistunut muodostumaan sellaiseksi kuin on? Miten on mahdollista, että kaikki arpakuutiot on heitetty sellaiseen asentoon, että minä istun tässä viinilasin kanssa miettimässä kolmen kappaleen probleemaa, paikassa, joka moneen muuhun planeettaan verrattuna on oikea paratiisi? Ja onko sillä mitään väliä, mitään merkitystä, niin sitten mihinkään.
Jos olen lehmä navetassa, ja saan ruokaa joka päivä klo 11, voinko tehdä siitä tieteellisen päätelmän, että ruoka tulee joka päivä klo 11? En tietenkään voi. Viimeisenä päivänä tulee ruoan sijaan noutaja.
Kouluni olen käynyt, pääaineena tietojärjestelmätiede, ja ehkä sen ansiosta osasin lukea (itselleni) puolikäsittämättömät tekniset purskahdukset vain ohimenevinä teknisinä selostuksina, ja keskityin ytimeen, tarinaan.
Tarina on uskottava ja koukuttava. Toisin kuin T, joka kai meinaa jatkaa seuraavaan osaan, teen niin kuin E aiemmin, ja tarkistan miltä näyttääkään tämän Netflix-versiointi…
- M.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti