Myös E kaivautuu vähitellen horroksestaan, uutta intoa puhkuen ja uusi T:n valitsema kirja jo tiiviisti kätösissä! Viime vuosina luettujen kirjojen lista on jäänyt häpeällisen ja harmillisen lyhyeksi, mutta ehkä tästä alkaa uusi tuleminen (huippuvuosien sadoista kirjoista saanee tosin tässä vaiheessa vain haaveilla).
| And so it begins... |
Viimeisimpänä luennassa on ollut Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjan kolmas osa Haltiain verta. Ensi kosketus Noituri-maailmaan tuli sarjaan pohjautuvien PC-pelien kautta, niistäkin sattuvasti kolmonen (Wild Hunt) vielä pahasti kesken. Kirjasarjaa voi kuitenkin suositella fantasian ystäville peli-innostuksen tasosta riippumatta.
Sitten asiaan ja ensimmäisenä kuvauksen kimppuun:
E. = Porukan kuopus. Avioliitossa elävä muutaman hullun kissayksilön omistaja. Hurmaava, mutta järjetön.
Kymmenen vuotta on lipunut lähes huomaamatta ohi, paljon on muuttunut ja paljon pysynyt samana. Perhe on kasvanut esikoispojalla, kotia on rakennettu, kissojen määrä vaihdellut (tällä hetkellä vahvuudessa mukana 18-vuotias vanhus ja hömelö kodinvaihtaja-löytökissa).
Miten sitä tiivistäisi olevaisuutensa pariin lyhyeen lauseeseen? Päädyin kaikessa yksinkertaisuudessaan tähän:
E. = Porukan kuopus. Avioliitossa elävä hullu kissaleidi ja äiti. Tarinoiden ystävä, joka ehtii lukea paljon vähemmän kuin toivoisi.
Seuraavaksi uuden kirjan kimppuun! Jos kirja alkaa Nietzsche-lainauksella, lienee lupa odottaa jotakin mielenkiintoista!
-E.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti