Aloitin Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhurin joskus... öö... olisko kuukausi sitten? kun olimme tokipiiriläiset kokoontuneena M:n luo. Sitä ennen oli ollut vaikeuksia saada kirjaa luettavaksi, kun se oli lainassa aina ja aina ja aina.
Pääsin tuolloin kirjassa ehkä puoleen väliin asti. Tajunnanvirtainen tyyli oli harvinaisen raskasta luettavaa, enkä oikein päässyt kirjan imuun. Vähän väliä huomasin lukeneeni kirjaa pari sivua, ajatellen siinä samalla jotain ihan muuta. Sitten havahduin, ettei ole mitään hajua, mitä kirjassa oli tapahtunut. Selataanpas taaksepäin. Sama uudelleen.
Tämän jälkeen kirjastoon raahautuminen tuntui olevan aina listalla viimeisenä tekemisenä. Ryhdistäydyin lopulta, ja luin kirjan loppuun, mutta edelleen on aika samanlainen olo, etten oikein saanut otetta kirjasta.
Varmaan kävi niin kuin T:lle, että tajunnanvirta -fiilis jäi saavuttamatta, olisi pitänyt jättää kirja odottamaan vielä.
-E.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti