Muistin juuri, että en ole kirjoitellut tänne vielä mitään tuosta Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit -kirjasta. Kuten E:n kirjoituksesta käy ilmi, kirja ei tehnyt suurta vaikutusta. Ensimmäisen kolmanneksen ajan pystyin vielä vaimentamaan sisäisen kriitikkoni, ja hihittelemään tapahtumille, mutta sen jälkeen kirja muuttui niin pitkäpiimäiseksi, että minulla kesti ikuisuus lukea se loppuun. Eritoten ärsytti (kuten E jo taisi mainita) se, että hyvä idea oli toteutettu niin huonosti - itse ainakin odotin, että kirjassa olisi janeaustenmaisesti tarkkailtu nyky-yhteiskuntamme naurettavuuksia (kuten esim.väkivallan ylenmääräistä ihannointia) ehkä maustettuna hitusella romeromaista yhteiskuntakritiikkiä... Mutta ei, aikalailla Scary Movie -linjallahan tässä oltiin.
T:n näkemys zombeja potkivasta Elizabethistä
Seuraavat kirjapiirimme kirjat kävin lainaamassa tällä viikolla ja pääsen varmaan piakkoin aloittelemaan niitä. Ja täytyy vielä haikeana mainita, että Keri Smithin Wreck this journal, alkaa olla minun osaltani tehty. Tekemättä on enää "Give away your favourite page", jonka toteutan sitten, kun kaikki ovat saaneet tehtävänsä tehtyä :) Pitäkäähän hauskaa sen kirjan kanssa, minä ainakin pidin :)
T
Kolme erilaista sisarusta. Yksi yhteinen intohimo. KIRJAT. Metafyysisiä pohdintoja, mageita henkilöhahmoja ja pikanttia keskustelua. Aiheesta ja aiheen vierestä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seth Grahame-Smith Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seth Grahame-Smith Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
maanantai 7. helmikuuta 2011
Viimeisimmän kokoontumisen antia
Kirjapiiri kokoontui siis jälleen 5.2. T:n luona (juhlaherkkujen merkeissä, tottakai). Käsittelyssä oli tällä kertaa kolme kirjaa, eli Aikamatkustajan vaimo, Tuhat loistavaa aurinkoa sekä Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit.
Aikamatkustajan vaimoa käsittelimme melko paljon jo edellisessä kokouksessa (mutta ei "lopullisesti", koska tällä yhdellä oli se vielä hieman kesken), eikä siitä enää paljon uutta sanottavaa irronnut. Kaikki olimme samaa mieltä siitä, että se oli ehdottomasti paras tokipiirin tähänastisista kirjoista. Syynä tähän etenkin kirjan mukaansatempaisevuus (kuten M asian ilmaisi) sekä syvälliset henkilöhahmot, joihin oli selvästi panostettu.
Lopullinen tähti-arvio:
*****
Tuhat loistavaa aurinkoa jakoi hieman mielipiteitä, mutta kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että se herätti tunteita. Kirjan luettuaan huomasi, miten hyvä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa onkaan elää. Pohdimme myös kulttuurirelativismiä ja sitä, miten pitkälle vieraita kulttuureja tulee ymmärtää. Onko kiellettyä arvostella ja paheksua esimerkiksi kirjassa kuvattua naisten kohtelua, kun ei ole itse elänyt osana kyseistä kulttuuria? Tulimme siihen lopputulokseen, että oli niin tai näin, moista kulttuuria emme haluaisi kokea. Arvostelua herätti kirjan hieman heppoinen kirjoitustyyli ja henkilöhahmot. Samoin häiritsi se, miten kirjassa kerrottiin kaikenmmaailman hallitsijoista ja tapahtumista, kuin niiden kautta olisi pitänyt osata päätellä, mitä aikaa kirjassa kulloinkin eletään. Kenties yleissivistyksessäni oli aukkoja, mutta itse en ainakaan kirjan aikajatkumoa aina hahmottanut täysin, mikä välillä aiheutti hieman ihmetystä, kun oli kulunutkin yllättävän lyhyt tai pitkä aika.
Tähtiä tälle:
****
Viimeiseksi käsittelimme vielä kirjaa Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. M ei tosin ollut veilä ehtinyt aivan kirjan loppuun, mutta arveli, että idea oli tullut selväksi kuitenkin. T ja M tyrmäsivät kirjan tyystin melko tyhjänpäiväisenä, mutta itse pidin sitä paikoittain hauskana ja ehkä hieman oivaltavanakin. Kritiikkiä aiheutti muun muassa se, miten hyvä mahdollisuus on heitetty kirjassa hukkaan; verrattuna esimerkiksi Romeron zombie-elokuvien yhteiskunnalliseen sanomaan, Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit on vain verellä ja sisälmyksillä mässäilyä. Toinen ärsyttävä piirre kirjassa oli sen hahmojen (alkuperäiseen kirjaan verrattuna) muuttuneen luonteet. Mr Darcy oli melkoinen ääliö toisinaan ja Elizabeth outo murhanhimoinen sekopää. Kaikki pidimme kuitenkin Charlotten muuttumisesta sanomattomaksi, ja itse voisin lisätä, että herrojen Collins ja Wickham kohtalot olivat kenties alkuperäistä oikeudenmukaisemmat...
Tähtisaalis tälle kirjalle:
***-
Voisi siis nopeasti päätellä, että huonompaan suuntaan ollaan menossa.
Samalla julkaisen seuraavan kirjan (tosin vastalauseita saa esittää, jos joku on sen jo lukenut). Valinta oli melko vaikea tällä kertaa, minulla oli useampi vaihtoehto mietittynä, mutta etsiskelin kuitenkin vielä josko jotain muuta löytyisi. No, ei löytynyt. Yritin katsella tämän päiväisellä kaupunkikiertelyllä M:n kanssa, josko löytäisin jonkun kirjoistani, jonka sitten valitsisin, mutta yhtäkään niistä ei kauppojen hyllyllä näkynyt. Seuraavaksi tutkin kirjaston valikoimia (jotka yleensä ovat huonot), mutta nyt yhtä vaille kaikki olivat lainattavissa. Jäljellejääneistä vaihtoehdoista päädyin sitten lopulta Annelies Verbeken romaaniin Nuku!. Kirja kertoo kahdesta unettomuudesta kärsivästä henkilöstä, nuoresta naisesta ja vanhemmasta miehestä, ja heidän yöllisistä valvomisistaan ja päivien sekoiluistaan. Kirja vaikutti mielenkiintoiselta ja sopivalta nyt, kun uni on maistunut taas huonommin muutaman vuoden hyvin nukuttujen öiden jälkeen. Niin ja kirja on siis belgialainen, ilmestynyt suomeksi vuonna 2006.
-E.
Aikamatkustajan vaimoa käsittelimme melko paljon jo edellisessä kokouksessa (mutta ei "lopullisesti", koska tällä yhdellä oli se vielä hieman kesken), eikä siitä enää paljon uutta sanottavaa irronnut. Kaikki olimme samaa mieltä siitä, että se oli ehdottomasti paras tokipiirin tähänastisista kirjoista. Syynä tähän etenkin kirjan mukaansatempaisevuus (kuten M asian ilmaisi) sekä syvälliset henkilöhahmot, joihin oli selvästi panostettu.
Lopullinen tähti-arvio:
*****
Tuhat loistavaa aurinkoa jakoi hieman mielipiteitä, mutta kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että se herätti tunteita. Kirjan luettuaan huomasi, miten hyvä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa onkaan elää. Pohdimme myös kulttuurirelativismiä ja sitä, miten pitkälle vieraita kulttuureja tulee ymmärtää. Onko kiellettyä arvostella ja paheksua esimerkiksi kirjassa kuvattua naisten kohtelua, kun ei ole itse elänyt osana kyseistä kulttuuria? Tulimme siihen lopputulokseen, että oli niin tai näin, moista kulttuuria emme haluaisi kokea. Arvostelua herätti kirjan hieman heppoinen kirjoitustyyli ja henkilöhahmot. Samoin häiritsi se, miten kirjassa kerrottiin kaikenmmaailman hallitsijoista ja tapahtumista, kuin niiden kautta olisi pitänyt osata päätellä, mitä aikaa kirjassa kulloinkin eletään. Kenties yleissivistyksessäni oli aukkoja, mutta itse en ainakaan kirjan aikajatkumoa aina hahmottanut täysin, mikä välillä aiheutti hieman ihmetystä, kun oli kulunutkin yllättävän lyhyt tai pitkä aika.
Tähtiä tälle:
****
Viimeiseksi käsittelimme vielä kirjaa Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. M ei tosin ollut veilä ehtinyt aivan kirjan loppuun, mutta arveli, että idea oli tullut selväksi kuitenkin. T ja M tyrmäsivät kirjan tyystin melko tyhjänpäiväisenä, mutta itse pidin sitä paikoittain hauskana ja ehkä hieman oivaltavanakin. Kritiikkiä aiheutti muun muassa se, miten hyvä mahdollisuus on heitetty kirjassa hukkaan; verrattuna esimerkiksi Romeron zombie-elokuvien yhteiskunnalliseen sanomaan, Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit on vain verellä ja sisälmyksillä mässäilyä. Toinen ärsyttävä piirre kirjassa oli sen hahmojen (alkuperäiseen kirjaan verrattuna) muuttuneen luonteet. Mr Darcy oli melkoinen ääliö toisinaan ja Elizabeth outo murhanhimoinen sekopää. Kaikki pidimme kuitenkin Charlotten muuttumisesta sanomattomaksi, ja itse voisin lisätä, että herrojen Collins ja Wickham kohtalot olivat kenties alkuperäistä oikeudenmukaisemmat...
Tähtisaalis tälle kirjalle:
***-
Voisi siis nopeasti päätellä, että huonompaan suuntaan ollaan menossa.
Samalla julkaisen seuraavan kirjan (tosin vastalauseita saa esittää, jos joku on sen jo lukenut). Valinta oli melko vaikea tällä kertaa, minulla oli useampi vaihtoehto mietittynä, mutta etsiskelin kuitenkin vielä josko jotain muuta löytyisi. No, ei löytynyt. Yritin katsella tämän päiväisellä kaupunkikiertelyllä M:n kanssa, josko löytäisin jonkun kirjoistani, jonka sitten valitsisin, mutta yhtäkään niistä ei kauppojen hyllyllä näkynyt. Seuraavaksi tutkin kirjaston valikoimia (jotka yleensä ovat huonot), mutta nyt yhtä vaille kaikki olivat lainattavissa. Jäljellejääneistä vaihtoehdoista päädyin sitten lopulta Annelies Verbeken romaaniin Nuku!. Kirja kertoo kahdesta unettomuudesta kärsivästä henkilöstä, nuoresta naisesta ja vanhemmasta miehestä, ja heidän yöllisistä valvomisistaan ja päivien sekoiluistaan. Kirja vaikutti mielenkiintoiselta ja sopivalta nyt, kun uni on maistunut taas huonommin muutaman vuoden hyvin nukuttujen öiden jälkeen. Niin ja kirja on siis belgialainen, ilmestynyt suomeksi vuonna 2006.
-E.
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
Zombeilua
| Ylpeän zombineidon kanssa matkalla |
Sain vihdoin ja viimein Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit luettua. Lisäykset, joiden tarkoitus oli ehkä viehättää nykyiseen väkivaltaiseen populaarikulttuuriin tottunutta lukijaa, koin lähinnä vastenmielisinä ja jopa typerinä.
Alkuperäisen teoksen lumoihin pääsin ajoittain, mutta tunnelman vääjäämättä rikkoi rujosti väliin puukotettu kohtaus, jossa joko viilleltiin zombeja ja/tai ihmisiä palasiksi tai haaveiltiin siitä.
Löysin kyllä muutaman kohdan, joista voin sanoa nauttineeni. Mieltäni kiehtoivat sekä yhden hahmoista muuttuminen Sanomattomaksi, että kuvaukset aivoista kukkakaaleina.
"Hän tarkkaili Darcya aina heidän vieraillessaan Rosingissa ja silloin, kun tämä vieraili Hunsfordissa, mutta tulokset jäivät laihoiksi, sillä hänen ajatuksensa harhautuivat tuon tuostakin toisiin aiheisiin, kuten siihen miltä tuntuisi iskeä hampaansa lämpimiin, mehukkaisiin, tuoreihin aivoihin".
- M.
torstai 27. tammikuuta 2011
Niin joo seuraava kirja...
Seuraavana luemmekin sitten Seth Grahame-Smithin (ja Jane Austenin) Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Kyseessä on tosiaankin Jane Austenin klassikkoromaani, johon on lisätty zombeja, taisteluita ja oksentamista.
Etukäteen ajatus zombeista ja ninjailevista Elizabethista ja mr Darcystä tuntui hyvin hupaisalta, mutta mutta...
Olen tämänkin kirjan jo ehtinyt lukea, kirjoittelen siitä lisää sitten vähän myöhemmin.
"On tunnustettu tosiasia, että zombi, jolla on aivoja, tarvitsee lisää aivoja."
Ilmeisesti tämä kirja on ollut huikea menestys ja käännetty tieskuinkamonelle kielelle - ja leffaakin pukkaa tänä vuonna tulemaan.
T
Etukäteen ajatus zombeista ja ninjailevista Elizabethista ja mr Darcystä tuntui hyvin hupaisalta, mutta mutta...
Olen tämänkin kirjan jo ehtinyt lukea, kirjoittelen siitä lisää sitten vähän myöhemmin.
"On tunnustettu tosiasia, että zombi, jolla on aivoja, tarvitsee lisää aivoja."
Ilmeisesti tämä kirja on ollut huikea menestys ja käännetty tieskuinkamonelle kielelle - ja leffaakin pukkaa tänä vuonna tulemaan.
T
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
