Minulla oli varsin huono tuuri T:n valitseman Asema 11-kirjan suhteen. Suomenkielistä versiota en saanut käsiini mistään ja englanninkielisellekin annettiin viikkojen toimitusaika. Päädyin siis kuuntelemaan sen suomenkielisenä äänikirjana, lukijana Krista Putkonen-Örn. Äänikirjana pituus oli varsin kohtuullinen, 11 h ja 43 min.
Aluksi en meinannut päästä imuun millään. Ajatus lähti harhailemaan, kuvatut ihmisten toimet tuntuivat varsin merkityksettömiltä ja ns. Hollywood-maailma ei juurikaan kiinnostanut. Näin kävi itse asiassa myös välillä kesken tarinankin pari kertaa - osa taisi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Tarina kohosi odotetulle tasolle kyllä siinä välillä, ja näistä upeista kohdista ensimmäinen tapahtui lumisateisena iltana juuri ennen kuin kaupat sulkeutuivat ja Jeevan tajusi, että nyt jos koskaan oli hamstrattava ostoskärryittäin ruokaa ja muita tarvikkeita.
Pandemia tuli ja tappoi arviolta 99% ihmisistä. Ei ollut enää sähköä, bensa vanheni, ei ollut siviilisaatiota, ei hätätilassa viranomaisten apua. Henkilö voi kuolla astuttuaan ruosteiseen naulaan. Maailmanlopun profeetta voi olla ainoa valon pilkahdus kurjuuden keskellä.
Minusta teoksen juoni oli lopulta nerokas. Se alkoi yhden ihmisen kuolemasta ja jatkoi ja palasi siihen läpi koko tarinan. Irtonaiset, välillä lyhyet kohtaukset nivoutuivat yhteen ja muodostivat mietityn kokonaisuuden. Ihmisillä on erilaiset kohtalot, mutta kukaan ei pärjää yksin, kaikilla on kaipuu kohti toista ihmistä - omaa lasta, rakastettua, veljeä tai sisarta, tai matkan päältä löytynyttä omaa laumaa, kiertävää sinfoniaorkesteria.
Tarinassa oli mielenkiintoisia visuaalisia elementtejä, kuten vaikka kuvaillut sarjakuvakirjat, Kirstenin kuljettama paperipaino, lentokoneen muotoiset arvet, käsien tatuoinnit tai vaikka kalalampi rankkasateessa. Pidin kovasti kirjan lempeästä, uskottavasta tekstistä.
Katastrofin jälkeisestä ajasta olisin lukenut (kuunnellut) mielelläni paljon pitemmältikin.
He olivat koko ajan eläneet itsestään selvien ihmeiden keskellä (Track 42 kohdassa 5:35)
- M.
